29. heinäkuuta 2013

Kesäretki Porvooseen


Terveisiä ihanan kesäisestä Porvoosta.

Teimme Tomin kanssa pienen kesäreissun Porvooseen viime viikolla. Ilma sattui olemaan koko päivän pilvinen, vaikka säätiedotukset olivat luvanneet aurinkoista. Ilmasta huolimatta meillä oli tosi hauskaa ja pääsin vihdoin kuvaamaan hurmaavaa vanhaa kaupunkia.
Päiväämme kuului ihastelun ja valokuvauksen lisäksi putiikeissa kiertelyä ja virvokkeiden nauttimista hurmaavalla joenrantaterassilla. Tietenkin kävimme myös Brunberkin myymälässä, joka oli aika pettymys. Mutta onneksi Brunberkin tryffelisuklaa ei ikinä petä ja sain nauttia lempisuklaastani sen kotikaupungissa :) Vanhakaupunki oli niin kaunis ja kaikki ne kukat ja somisteet, jotka oli aseteltu pitkin katuja tekivät juuri sen tunnelman, jota olin paikalta odottanut.

 
 
 

Yövyimme teltalla Sun Camping Porvoossa, joka oli etukäteen tuntunut paljon kivemmalta ajatukselta, kuin itse telttayön jälkeen. En ole mikään kaupunkileidi, joka ei kestä vetää edes kumppareita jalkaan, mutta olisin kyllä mieluummin valinnut lämpimän hotellihuoneen, kolean teltan sijaan. Mikään, ei siis mikään mennyt putkeen sinä yönä! Koko yön retkipatjani toimi ikäänkuin liukumäkenä minulle ja makuupussillleni, ja heräsin vähän väliä siihen, että olin valunut sikiöasentoon teltan alareunaan. Kun olin patentoinut kitkaa lisäävän ratkaisun makuupussini ja retkipatjani välille sain nukuttua hieman paremmin. Tosin heräsin usein siihen, että minulla oli joko tosi kuuma ja sitten taas kylmä. Lopulta keksin vallata Tomin makuupussin, jossa oli huomattavasti mukavempaa kuin omassani. Patjakin tuntui paljon pehmeämmältä ja kitka oli sopiva! 
Luontoäiti oli asettanut herätyskellon soimaan noin klo 6 aamulla, kun ystävällinen harakka/korppi/varis toivotti meille hyvää huomenta. Olin aamulla niin väsynyt ja viluissani. Olkäpäitäni ja lantiotani pakotti kovasta "patjasta" ja kolmekerroksiset silmäpussit peittivät kasvoni. Mutta eikös se aina niin mene, että lomalla ei ikinä rentoudu, vaikka kuinka yrittäisi ;)

Epäonnistuneesta yöstä huolimatta, meillä oli huippureissu ja päätimme käydä tästä eteenpäin joka kesä pienellä Suomi-reissulla.
Kotimatkalla poikkesimme Metsäkylän Navetassa Hämeenlinnassa, mutta siitä lisää seuraavalla kerralla. 


p.s. telttailuvinkkejä ja -kokemuksia otetaan vastaan ;)

27. heinäkuuta 2013

Summer outfit


Voi pojat mikä lomaviikko minulle sattuikaan. Minulla ei ole ennen ollut kunnon kesälomaa, enkä oikein osannut arvioda, että mihin aikaan haluan pitää moisen. Valitsin ihan summassa kalenterista tämän viikon ja en voi olla muutakuin tyytyväinen. Aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta, eikä lämpötiloissakaan ole ollut valittamista.
Ja olen viikon aikana ehtiny tehdä vaikka mitä. Hyvä minä!

Tänään ohjelmassa oli auringonottoa ja illalla Tomi vei minut syömään Hulluun Poroon, jossa oli ihan taivaallisen hyvää ruokaa.  Kävimme pyörähtämässä Puistoreggaessa ja matkalla sinne huomasimme, että keskustorilla oli käynnissä "dinner in the sky" -tapahtuma, jossa nimensä mukaisesti ruokaillaan ilmassa 50 metrin korkeudessa. Vaikka minulla ei ikinä ole ollut mitään kummempaa korkeanpaikankammoa, tuntui ajatus ruokailusta niin korkealla aika hurjalta. Onneksi olimme juuri ruokailleet jalat turvallisesti maanpinnalla.
Illalla piti mennä vielä kavereiden kanssa kaupungille, mutta jo viikon myllertänyt flunssa otti jälleen voiton ja veti minut lepäämään kotisohvalle. Toivottavasti huomenna jaksaisi vielä nauttia viimeisestä lomapäivästä. 

26. heinäkuuta 2013

Uusi perheenjäsen

Jo vuoden päivät olen suunnitellut uuden ompelukoneen ostamista ja vihdoin sain sen hankittua! Minulla on ennestään ollut Brotherin melko pieni ompelukone, jonka olen ostanut noin 5 vuotta sitten Tampereen käsityömessuilta. Pärjäsin koneella varsin hyvin siihen saakka, kun pääsin kokeilemaan koulussa käytettäviä teollisuusompelukoneita. Sen jälkeen en ole juurikaan edes vaivautunut kaivamaan omaa konettani esille. Koulun jälkeen olen tehnyt ihan pieniä ompelujuttuja, koska en halunnut ommella omalla koneellani ollenkaan.
Uuden koneen merkiksi valitsin Pfaffin, koska se on ainut merkki, joka jossain määrin pystyy kilpailemaan teollisuusompelikoneiden kanssa (tosin niissäkin ero on kuin yöllä ja päivällä).
Uusi koneeni on sii PFAFF - expression 3.2.  En ala sen kummemmin koneen ominaisuuksia tässä luettelemaan, mutta kone vastaa täydellisesti omia tarpeitani. Kone maksaa 1300€, mutta sain tehtyä hyvän diilin ja ottivan vielä vanhan koneenikin vaihdossa pois. Lisäksi neuvottelin kauppaan muutamia erikoispaininjalkoja sekä puolia ja lopulliseksi hinnaksi jäi 980€. Hinta kuulosti korvaani järkevältä, vaikka jälkikäteen jäin vielä miettimään (niin kuin aina) olisinko voinut tingata hintaa vieläkin alemmaksi. Mutta hetken järkeiltyäni löin kauppiaan kanssa kättä päälle ja kiikutin uuden koneen autoon.

Minulla on kauhea hinku päästä testailemaan uuden koneeni kaikkia ominaisuuksia, mutta ainakaan vielä en ole kokeillut, kun ihan vain muutamia juttuja. Ja olen jo nyt niin niin myyty! Olin tosi yllättynyt, että koneen mukana tuli todella kattava, selkeä ja vielä suomenkielinenkin käyttöohje, josta olen ahminut tietoa kuin mikäkin koululainen. Ja pitkästä aikaa minulla on tosi kova kuume päästä toteuttamaan ompeluitani, jotka ovat pitkään jääneet vain suunnittelu vaiheelle.

Toivottavasti kuume pysyy yllä, sillä uudella koneellani kaiken pitäisi olla mahdollista! :)

23. heinäkuuta 2013

Juhlapuvun valmistus, osa I

Ystäväni ovat menossa marraskuussa naimisiin ja ajattelin olla ajoissa liikkeellä ja aloittaa jo nyt juhlapukuni valmistuksen. Mitään kutsua en ole vielä saanut, mutta odotukset ovat korkealla :D Jos postelijooni ei minua muista, niin onpahan hieno puku valmiina toisiin juhliin. 
Tilasin netistä vuosi sitten kankaat (jotakin) mekkoa varten, mutta en ole vielä käyttänyt niitä mihinkään, joten nyt on oivallinen aika kaivaa ne kaapin pohjalta pölyttymästä ja alkaa tosi toimiin. Ajattelin pitää ikäänkuin työpäiväkirjaa täällä blogin puolella, miten työ edistyy ja mitä ongelmia ja onnistumisia työn aikana kohtaan. Olen siis tehnyt muutamia juhlapukuja itselleni ja ystävilleni, mutta en koe olevani vielä mikään pro. Ja niinkuin sanotaan "harjoitus tekee mestarin" joten uskon kehittyväni tämän mekon kohdalla taas hieman lisää. 
 Joten ei muuta kuin mitta esille ja aloittamaan! 


En vielä tiedä millaisen mekon teen ja suunnitelmat muuttumat päässäni jatkuvasti. Olen kahden vaiheilla teenkä olkaimellisen- vai olkaimettomanmekon, mutta pituudesta olen ehdottoman varma: täyspitkä. 
Mutta ennen kuin päätän lopullisen mallin, voin kuitenkin ottaa jo mitat ja tehdä yläosan kaavan, sillä melko varmasti muotoilen yläosan nuken päällä.

Työpäivä yksi: Mittojen otto ja kaavojen valmistus


Onneksi Tomi oli kotona, kun otin mittoja, koska yksin siitä touhusta ei olisi tullut mitään. Näytin ensin nuken päällä miten mitta kuuluu ottaa oikein ja sitten Tomi otti saman mitan minusta.
Kaavojen valmistus oli yllättävän vaikeaa. Koulussa opitut asiat kaavoituksesta olivat jo vuoden jälkeen alkaneet ruostua. Pieni paneutuminen muistiinpanoihin kuitenkin auttoi ja viivat alkoivat löytää paikkaansa kaavapaperilla. 


Alku lähti hienosti käyntii ja tästä on hyvä jatkaa!

22. heinäkuuta 2013

Lahjakortti ostoksilla

Löysin kaapin pohjalta Keskon 50 € lahjakortin. Soitin lähes samantien serkulleni, joka suostui lähtemään kanssani shoppailureissulle. Kävimme myös sisustusliike Aadassa (jonne myöskin minulla oli lahjakortti), mutta sieltä en löytänyt mitään. Suuntasimme siis kohti Kodin ykköstä, jossa oli parhaillaan alennusmyynnin käynnissä. Tein 50€ tosi kivoja löytöjä, vaikka ostokset olivatkin hieman "pakko-ostoja", koska lahjakortti oli käytettävä kokonaan. Mukaan lähti farkkukankaasta neulottu matto, ihastuttava peltirasia, puinen laatikko (ensin ajattelin, että laitan siihen ompelutarvikkeita, mutta siihen päätyisin sipulit ja oliiviöljy) sekä valkosiniraidalliset patalaput ja -kinnas.


Matkalla kotiin kävin kaupassa ja mikäs mikäs sieltä kylmäkaapista löytyi :)

21. heinäkuuta 2013

Tarjoilijan essut

Minut kutsuttiin tarjoilemaan siskoni miehen äidin juhliin. En ollut aikasemmin juurikaan toiminut tarjoilijan tai keittöapulaisen hommissa, joten pesti tuntui alkuun hieman vieraalta. Minulla ei ollut samalle päivälle mitään suunnitelmia, joten suostuin ja pyysin ystäväni Jennin mukaani.
Aloin heti suunnitella tarjoilijan asua ja keksin tehdä minulle ja Jennille samanlaiset essut, joista meidät erotettaisiin muusta juhlaväestä.
Kankaan kävin hakemassa Eurokankaasta.


 Essujen lisäksi tein minulle ja Jennille pienet rintakorut essukankaasta. Tällaisten koristeiden teko on tosi helppoa ja niitä voi valmistaa lähes mistä kankaasta tahansa.


Tarvikkeet rintakorun tekoon:

kuviokangas
tukikangas
huopaa
hakanneula
teksiili-, pika- tai kuumaliimaa
sakset


Teko-ohje:
  1. Leikkaa kuviokankaasta haluttu kuva ja malli
  2. Leikkaa tukikankaasta samanmuotoinen pala, kuin kuviokankaasta ja kiinnitä se kuviokankaaseen
    (vinkki: Voit myös leikata kuviokankaasta ja tukikankaasta alkuun isommat palat ja leikata lopullinen muoto vasta tukikankaan kiinnityksen jälkeen, joilloin kuviokankaan reuna ei rispaannu niin helpolla.)
  3. Liimaa huopapala ja leikkaa ylimääräiset reunat pois
  4. Leikkaa huovasta pienempi pala, joka mahtuu hakaneulan läpi
  5. Liimaa huopapala korun taakse niin, että hakanneulan kiinteäosa jää huopien väliin

    Valmis!

 Tältä valmis koru näyttää alapuolelta.


Sitten vielä muutama kuva kokonaisuudesta (tosin kuvasta uupuu heti tuo rintakoru :D)
Olimme sopineet Jennin kanssa vaatteista, kampauksesta ja meikistä, jotta olisimme "samaa sarjaa".
Saimme tosi paljon kehuja sekä asuista, että tehdystä työstä. 
Päivä oli tosi kiva, ja juhlat ihanat!

Onnea vielä päivänsankarille Irjalle!
 
 

15. heinäkuuta 2013

Kenelläkään kokemusta betoniruukkujen tekemisestä?

Olen löytänyt uuden ihastuksen, meinaan raakabetonista tehdyt ruukut. Olen tutkinut itsetehtyjen ruukkujen ohjeita netistä ja toissapäivänä törmäsin torilla kojuun, joka myi betoniruukkuja ja -koristeita. Perusideana on simppeli: kahden muotin väliin kaadetaan betonia ja annetaan kuivua. Muottien pintoihin voi laittaa valun ajaksi myös erilaisia sapluunoita, kuten luonnonlehtiä, pitsiä tai nauhoja. Kuviot jäävät ruukun pintaan kun betoni on kuivunut.
 
Ajattelin kokeilla miten tämä taiteenlaji onnistuisi, mutta ennen kuin lähden valuhommiin, kysyisin onko kenellään lukijoista kokemusta moisesta puuhasta? 
 

14. heinäkuuta 2013

Mökkilauantai

 Suuntasimme eilen ystäväni Jessin kanssa mökille. Säätiedotus oli jo pitkään luvannut lauantaille pilvetöntä taivasta, joten päätimme viettää vapaapäivämme auringosta nauttien. Mukaan pakkasinme vain pientä naposteltavaa ja juotavaa sekä tietenkin bikinit.


Robin lähti tietenkin mukaan mökkeilemään ja pääsi aina välillä virkistäytymään järveen. Uiminen ei oikeastaan kuulu Robinin lempiharrastuksiin, mutta viileä turkki uinnin jälkeen tekee hyvää.


Mökkireissun jälkeen kävimme kotona hieman ehostautumassa ja lähdimme terassille loppupäivästä nauttimaan. Ilma oli ollut niin täydellinen koko päivän, että oikein harmittaa, että Suomen kesässä ei ole enempää tällaisia päiviä.


Kun minä ja Jessi lähdimme kohti kaupunkia, jäi Robin lepäämään kotiin, rankan mökkireissun jälkeen. 

12. heinäkuuta 2013

Kesäturkki

Taas kerran oli aika käydä parturoimassa pikku puudeliani. Vanhempani ovat lähdössä pian Lapin reissulle, joten koiralle piti ehdottomasti saada hieman "helleystävällisempi" -turkki Pidämme koiralla aina melko pitkää turkkia, mutta tällä kertaa karva oli kasvanut turhan pitkäksi. Koira oli jäätävän näköinen pesun, harjauksen ja föönauksen jälkeen, ihan kuin lammas, joka odottaa kerittäväksi pääsyä.


Trimmausurakka kestää kahdesta kolmeen tuntiin, mutta Donna jaksaa aina seistä kärsivällisesti paikallaan. Karvaa lähti tälläkin kertaa muovipussillinen ja voitte vaan kuvitella sitä riemua, mikä koirasta näkyi, kun pääsi eroon kuumasta painavasti turkistaan.


 Nyt kelpaa matkustaa ja esitellä kesäturkkia ♥

11. heinäkuuta 2013

Pidennysten leikkaus

Tilasin hiuspidennykset Cliphairilta alkuvuodesta, mutta en ole juurikaan päässyt niitä käyttämään. Hetki sitten päätin ottaa pidennysten muotoonleikkauksen projektikseni, jotta pääsisin käyttämään pidennyksiä. Pidennykset olivat siis 46 cm pitkät, joista lyhensin noin 5-15 cm kohdasta riippuen. "Ammattilaisena" telkesin hiukset vetolaatikon väliin (tämän kikan näin youtubessa ;)) ja leikkasin latvan sopivan rikotusti.  


Kun leikkaus oli valmis, kiharsin tukkaa hitusen (suoristusrautakiharat purevat pidennyksiin tosi lujaa ja niitä on vaikea saada takasin suoraksi)
Lopputuloksesta tuli oikein hyvä vaikka itse leikkasinkin/sanonkin.


Heh, heh...
Donnan trimmauksesta lisää myöhemmin :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...