26. marraskuuta 2016

Reissureppu

Ostin muutama vuosi sitten ulkomailta neliönmallisen repun ja se on osoittautunut yhdeksi lempitavaroistani. Se menee pieneen tilaan, mutta sinne mahtuu kaikki tarvittavat tavarat. Tosi kätsy ulkomaanmatkoille, kun ei halua pakata mukaan painavia reppuja matkatavaroiden painorajojen takia. Mutta siisteintä tässä on ehdottomasti se, että reppu on superhelppo tehdä itse ja siihen voi valita vaikka minkä kankaan. Vaikka vaatteen, jota ei enää käytä tai vanha tyynynpäällisen. Mitä ikinä keksiikään. Eikä kangasta tarvitse paljon, joten se on edullinen sijoitus.
Tämä reppu on tehny paidan helmasta, joka jäi yli yhdestä projektista. Ja onneksi en heittänyt hukkapaloja menemään, sillä tämä on reppu on aivan ihana!

22. marraskuuta 2016

Possu pienokaiselle

Kun olin itse lapsi, sain kummitädiltäni usein itsetehtyjä leluja. Vaikka lapsena ei niinkään osannut arvostaa käsityön arvoa, muistan kumminkin, että ne lelut olivat tärkeitä. Ne kun oli tehny juuri minua varten. Nyt kun itselläni on käsillä tekemisen taito, aijon ehdottomasti siirtää tätä perinnettä eteenpäin.
Kummityttöni (jolle aikanaan neuloin pienen pupun) sai ihanan pikkusiskon, joka tietenkin tarkoitti sitä, että neulepuikkoni pääsivät taas töihin. Mietin erilaisia eläinvaihtoehtoja ja lopulta päätin tehdä pienen possun. Jokaisella lapsella aina se "The lelu" joka on se kaikista ensimmäisin ja kaikista tärkein. Itselläni se oli myös possu. 


Iloisia leikkihetkiä pikkuneidille!

13. marraskuuta 2016

Säärystimet - iloa ja lämpöä talveen

Yksi ikuisuusprojekti, (ja häpeäkseni joudun tunnusta, että vieläkin kesken) jota olen jo monen vuoden ajan pakertanut on harmaavalkoiset säärystimet. Ihastuin pieneen lumihiutalekuvioon ja päätin lähteä kokeilemaan sitä. "Heti kaikki mulle ja nyt" -asenteeni ei oikein sovellu yhteen aikaa vievien projektien kanssa, mutta kyllä tästä vielä hyvä tulee. Voiton puolella ollaan! Onneksi olen valinnut ajattomat värit ja kuviot, niin ei pääse kyllästys iskemään.
 
Mutta ihan siltä varalta, että työ ei ikinä valmistu, aion laittaa hieman kuvia niistä jo nyt. Säärystimet ovat siis lähes valmiit. Kuvitelkaa vain muutama harmaa rivi tuohon jatkeeksi. :)

11. marraskuuta 2016

Morsiuspuku, vol III

Näin sopivasti talven tullen päätän palata hetkeksi kesään ja häätunnelmiin.
Ystäväni oli menossa naimisiin ja kysyi, että olisinko innostunut tekemään hänelle morsiuspuvun. Hänellä oli ihana idea, joka poikkesi perinteisistä hääpuvuista.
Puvusta haluttiin kaksiosainen, tyylikäs, mutta rento. Siis kantajansa näköinen. 
Pidimme suunnittelupalaverin morsiamen kanssa ja lähes heti kävi ilmi, että meillä on hyvin samanlainen käsitys siitä, että mitä lähdemme tekemään. Vaikeinta tässä puvussa oli oikean kankaan etsiminen. Totesimme heti alkuun, että pakalta ei haluttua materiaalia tule löytymään, joten lähetin morsiamen sukulaisten liinavaatevarastoja ja kirpputoreja tutkimaan.
 
Hetki siinä meni, että oikea kangas löytyi, mutta kun se löytyi, se oli aivan täydellinen. Muutaman tunnin sain kangasta käännellä ja mittailla, jotta sain sen riittämään ja kaikki kuviot kohdalleen. Lopulta kaavat löysivät omat paikkansa ja olin lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen. Ja niin oli myös morsian, jonka silmäkulmat taisivat vähän jopa kostua, kun hän asteli peilin eteen puku ensimmäistä kertaa päällään.

Ja se tunne on kyllä kultaakin kalliimpi, kun näkee tyytyväisyyden ja liikuttumisen morsiamen kasvoilla. Siitä tietää, että olen onnistunut työssäni.

Onnea vielä hääparille ja kiitos kesän parhaista juhlista!

.    .    .    .    .

Ah, vieläkin haikailen menneen kesän perään ja sen ihaniin muistoihin ja hetkiin.

Lähetän siis sylikaupalla rakkautta maailmaan, jotta ensikesäksi saataisiin paljon ihania häitä ja onnellisia loppuja!
 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...