Sivut

22. marraskuuta 2016

Possu pienokaiselle

Kun olin itse lapsi, sain kummitädiltäni usein itsetehtyjä leluja. Vaikka lapsena ei niinkään osannut arvostaa käsityön arvoa, muistan kumminkin, että ne lelut olivat tärkeitä. Ne kun oli tehny juuri minua varten. Nyt kun itselläni on käsillä tekemisen taito, aijon ehdottomasti siirtää tätä perinnettä eteenpäin.
Kummityttöni (jolle aikanaan neuloin pienen pupun) sai ihanan pikkusiskon, joka tietenkin tarkoitti sitä, että neulepuikkoni pääsivät taas töihin. Mietin erilaisia eläinvaihtoehtoja ja lopulta päätin tehdä pienen possun. Jokaisella lapsella aina se "The lelu" joka on se kaikista ensimmäisin ja kaikista tärkein. Itselläni se oli myös possu. 


Iloisia leikkihetkiä pikkuneidille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...