Valkoiset matot

Ja taas valmistui kaksi isoa mattoa!

Tein kaksi valkoista, noin metrin halkaisijaltaan, olevaa mattoa äitini työkaverille.

Välillä meinasivat selkä ja sormet olla vähän koetuksella, mutta matot kuitenkin valmistuivat ajallaan ja tuovat toivottavasti vähän lämpöä kylmään talveen.

Huopahansikkaat

Löysin tietokoneen syövereistä kuvan huopahanskoista, jotka tein muutama vuosi sitten. Lankana on Novitan Huopanen ja nämä tumput taisivat olla ensimmäinen huopakokeiluni.
Koristelin huopaset paljeteilla ja helmillä.
Nämä saivat kyllä aika paljon huomiota osakseen kun laitoin ne ensimmäistä kertaa käteen.
Ja eikä palellut lainkaan!

Pukuhistoriaa

Viime jaksossa koulussamme oli pukuhistorian kurssi ja tehtävänä oli valita eri aikakausilta vaatteita ja suunnitella niiden pohjalta asu nykypäivään.

EGYPTILÄINEN

Papitar n. 1300 eKr

 BAROKKI

Ranskalainen ylhäisönainen n.1630

SEKATYYLI

Englantilainen säätyläisnainen n.1879

UUSASIALLISUUS

Englantilainen nainen n. 1929

Kärsivällisyydennäyte

Jonain päivänä kun ei ole mitään tekemistä, siis ei mitään! Silloin kannattaa kokeilla sorminäppäryyttä sekä koetella kärsivällisyyttä. Itse bongasin tämän paperikukan blogista "Tyttö kylmän maan" (josta löytyy myös linkki ohjeeseen). Samana päivänä löysin vanhan kirjan, jonka sivut olivat jo vähän kellastuneet ja sillä hetkellä päätin tehdä paperikukan.

Ja aikaa siinä meni! Kun olin katsonut koko Taru Sormusten Herrasta -trilogian alkoi kukkanen olla valmis.

Huh...

Coktail-mekko

Jotain uutta ja kimaltavaa oli pakko saada tuleviin pikkujoulujuhliin. Jälleen kerran omista kangasvarastoista löytyi materiaalit tähän mekkoon. 

Kaula-aukolla ja helmassa on frilla koristus, joka antaa kauniin muodon helmaan, joka on edestä hieman lyhyempi kuin takaa. Mekossa on noin 300 erikokoista strassia, joita kiinnittelimme ystäväni Rian kanssa lähes 4 tuntia.

Selkämyksessä on satiininauha koriste. 

Samppanja auki ja juhlimaan!

Valokuvaaja  Ria Siik

Mekko ristiäisiin

Siskoni sai suloisen pojan elokuussa ja kun tuli ristiäisten aika, huomasin, että kaapissa ei ole (muka) mitään päällepantavaa. Niinpä suunnittelin ja tein sievän mekon ruskea-vihreä sävyisestä printtikankaasta. Edessä koristaa iso rusetti.
Voin sitten vanhempana muistella siskoni kanssa, kuinka printtikankaat olivat muodissa kun pikkupojan ristiäiset olivat. 

Paitoja kummipojalle

Pieniä lastenvaatteita on kiva tehdä, koska ne valmistuvat niin nopeasti. Ja lisäksi niitä saa tehdä hyvällä omallatunnolla, koska lapset kasvavat hurjaa vauhtia ja uusille vaatteille on jatkusvasti tarvetta.
Minun pikkumallinani toimii kummipoikani, jolle on ihana tehdä kaikkea hauskaa. Monia projekteja on kesken, mutta tässä on pari esimerkkiä, mitä olen saanut valmiiksi. Molempiin paitoihin materiaalit ovat löytyneet Triteksistä Tesomalta.

Ensimmäisessä kuvassa on vihreäraidallinen huppari, jossa massun kohdalla on pyöreä tasku. Eli jos äidiltä tai isältä hukkuu tärkeitä tavaroita, kannattaa kurkata pojan taskuun.
Toisessa kuvassa on satuaiheinen sininen huppari, johon kokeilin ensimmäistä kertaa nappilistaa, jotta pojan pää mahtuu kaula-aukosta sisälle.

Musta rannekoru

En edes muista, kuinka monta kertaa juhliin lähtiessäni olen etsinyt korulaatikostani mustia koruja.  Ja joka kerta mietin, että kuinka monta kertaa olen tilannut mustia helmiä, mutta ikinä en niistä ole mitään tehnyt.
Joten, nyt saan ylpeänä esitellä ensimmäistä mustaa koruani. Ja samalla harmitella kuinka korut eivät pääse ollenkaan oikeuksiinsa kuvissa.
Korun helmet ovat oikeaa vintagea, sillä olen vohkinut ne siskoni rikki menneestä teini kaulakorusta. Toivotaan, että hän ei vaadi koruaan takaisin korkojen kera, koska tahdon ehdottomasti pitää tätä korua ranteessa, kun pikkujoulukausi alkaa.

 

Läppärilaukku

Ostin viime keväänä itselleni miniläppärin ja olin kahdenvaiheilla, että ostanko samalla myös läppärilaukun. Päätin kuitenkin yrittää tehdä sen itse. Löysin Eurokankaasta sopivaa tekonahkaa, jossa toisella puolella oli pehmeä teddymäinen pinta.

Strassi sinne ja strassi tänne

Kaapissani on lojunut jo turhan pitkään melkein täysi pussillinen strasseja. Niinpä yhtenä kesä iltana laitoin kynttilän palamaan ja aloin kiinnittämään strasseja. Kiikutin kaapistani korkokengät sekä Puman hupparin ja kiinnitin niihin kokeiluksi muutaman.

Decoupage

Kuten aikaisemminkin on huomattu, kokoajan on pakko tehdä jotain ja miljoona asiaa jää kesken. No välillä on hyvä jättää asioita vähän hautumaan ja kehittymään. Tällä kertaa kokeilin välipalaksi jotain, minkä olemassa oloa tuskin muistin enään. Meinaan servettilakkaa. 

Servettitekniikalla, jota hienommin kutsutaan decoupage-tekniikaksi, pystytään siirtämään serveteistä kuvioita esimerkiksi puu-, pahvi-, kartonki-, lasi-, ja savipinnoille.  Tekniikka on varsin yksinkertainen ja sillä saa aikaan todella hienoa koristelua.

Ensin servetistä leikataan haluttu kuvio. Sitten siitä poistetaan kaikki muut kerrokset, niin että jäljelle jää vain ohut kerros jossa kuvio on. Kuvio asetetaan halutulle pinnalle ja sen lakkaaminen aloitetaan kuvion keskeltä samansuuntaisin vedoin. Kun  koko kuvio on lakattu annetaan sen kuivua rauhassa ja sitten se on valmis. Yksinkertaista ja helppoa!

Mattoja, mattoja, mattoja!

Virkkausinto iski taas ilmojen viilentyessä ja hetkessä asuntoni täyttyi matonkuteista ja pian myös valmiiksi virkatuista matoista. Kävin Triteksissä hakemassa 7 kg mustaa matonkudetta ja tarkoituksena on tehdä olohuoneeseen iso pyöreä matto. Sen valmistusta saa tosin vielä hetken odottaa.
Hyvänä puolena virkkauksessa on se, että samalla voi katsella vaikka elokuvia ja aika menee nopeasti ja hetkessä huomaa virkanneensa melkein koko maton valmiiksi. Huonona puolena on taas se, että seuraavana päivänä kyllä huomaa ahkeroineensa ja saa viettää ikimuistoisia niska ja rannekipu hetkiä... pitäisi varmaan kehittää tekniikkaa tai alkaa pitää taukojumppaa!

Matot ovat joka tapauksessa nyt valmiit ja silitetty ja valokuvattu!

Ihanan näköisiä! Melkein tekisi mieli vuorata koko asunnon lattia näillä... hmm.. miksi ei!

Teealle!

Kesä oli juhlien aikaa ja yksi sukujuhla suotiin myös meillekin.
Serkkuni tytär pääsi ripille ja neiti sai pienessä paketissa hempeän vaaleanpunaiset korvakorut sekä rannekorun.

Häälahja

Paras lahja toiselle on tarkkaan mietitty ja tietekin handmade!
Poikaystäväni sisko asteli alttarille viimekuussa ja päätimme antaa tuoreelle parille tyynyliinat häälahjaksi, jotka teimme ja maalasimme itse.
Minä siis ompelijan ja uskomattoman lahjakas poikaystäväni maalasi kangastusseilla Pariisin maiseman tyynyliinoihin.
Lahja oli ollut oikein osuva ja nuoripari kertoi ottaneensa tyynyliinat heti käyttöön.

"Kauniita unia rakkaani"

"Samoin myös sinulle, rakkaani"

Onnea vielä kerran Suskulle ja Atelle!

Sovitus

Selailin vanhoja valokuvia ja löysin kuvan, jossa sovitan Robinille talvitakin koeversioita. Robin oli niin raukan näköinen ja varsinkin tekee pahaa, kun en ikinä kyseisillä kaavoilla tehnyt edes mitään takkia.

Robinia varmasti harmittaa kun sai omistajakseen ompelijan. Takkisovituksia on varmasti luvassa myös tänäkin syksynä, koska pentu on täysikasvuinen. Luvassa siis sovituksia ainakin seuraaviin:  sadetakki, sadehaalari, tuulitakki, lämpötakki, lämpöhaalari ja ehkä tossut. 

Anteeksipyyntö Robinille jo etukäteen!

Alla siis näytillä Robin sovituksessa. 

Paluu arkeen

Muutama kuukausi on vierähtänyt viimeisestä päivityksestä. Italian reissu meni odotettua paremmin ja  näimme ja koimme mitä mielenkiintoisempia asioita.
Mutta nyt on aika palata arkeen, vaikka kesäloma alkoi juuri. Mutta kesähän tuo mukanaan uusia ja raikkaita ideoita!
Päivityksiä siis pian luvassa!

Kohti Italiaa!

Saumaton jää hetkeksi tauolle ja siirtyy Italiaan tutkimaan maan vaatetus ja ompelu kulttuuria.
Lähden opiskelukaverini Eerikan kanssa Italian Padovaan tutustumaan kaupungin omaan vaatetus- ja muotikouluun, sekä saamme mahdollisuuden työskennellä pienessä ateljessa paikallisessa yrityksessä.

Kirjoitamme kuulumisia Buonanotte-blogissa, joten käy ihmeessä katsomassa

.

Simpukka ja sydän

Viime vuoden Barcelonan reissulla keräsimme simpukankuoria rannalta. Niitä on kiva käyttää koruissa varsinkin kun ne on kerännyt itse ja niihin liittyy muistoja. Löysin tätä korua varten juuri oikean kokoisen simpukankuoren, johon mahtui sisälle pieni sininen sydän.

Vinkkejä tennispaitaan!

Minulle on tullut paljon kyselyitä tennispaidasta, jonka tein viime vuoden puolella. Kyselyiden innoittamana päätinkin tehdä pienen mallianalyysin tennispaidasta, koska kuva ei aina näytä kaikkia yksityiskohtia. 

• Paidassa ei ole saumallisia hihoja erikseen, vaan ne ovat valmiina etu- ja takakappaleella
• Hihansuussa on kiristysnauhat
• Lepakkomainen hiha leikataan hihansuusta lantiolle kaarevassa muodossa
• Lantiolla on resori
• Kaulus on noin 30 cm korkea suorakaide
• Kaulukseen on hyvä laittaa myös vuori, koska nurjapuoli näkyy kauluksen laskeutuessa alas
• Kangas on leikattu hieman vinoon langansuuntaan, jotta kankaan kuosi olisi myös vinossa. 

Laittakaa ihmeessä lisää viestiä, jos on vielä jotai kysyttävää!

Helmeilyä

Aina kun teen helmikoruja minulla on tapana levittää erilaisia helmiä alustalle ja suunnitella niiden värejä ja muotoja yhteen. Helmet ovat niin herkullisen näköisiä kaikissa eri väreissään, että niistä oli pakko ottaa muutama kuva.
Kuvassa näkyy myös kellotaulu, joka on odottanut valmistumistaan vaikka kuinka kauan, koska sopivaa koruideaa ei ole sille vielä tullut. 

Helmet säilyvät hyvässä järjestyksessä, kun jokaiselle on oma paikkansa. Helmiä tosin alkaa olla kertynyt jo niin paljon, että lisäsäilytystila olisi tarpeeseen. 

Ja ei muuta kuin helmeilemään!

Vaijerikoru

Ensimmäinen vaijerikoruni valmistui kolmen purkukerran jälkeen.
Kohdistaminen vaijerilla on äärettömän tärkeää, mutta vaikeaa ja kiinnityshelmet liikkuvat todella helposti pois omalta paikaltaan. Loppujen lopuksi koru kuitenkin valmistui ja siitä tuli ihan käyttökelpoinen. 

Mielessä on paljon uusia vaijeri ideoita, enkä malta odottaa, että pääsen toteuttamaan niitä.

 

Särölasit rivisssä

Tilasin kauan aikaa sitten HelmiQ.sta särölasihelmiä, mutta en vielä tähän mennessä ole saanut niitä sovitettua mihinkään. Nytpä päätin koota kaikkia värejä yhteen koruun, jotta kesäksi olisi jotain raikasta ranteeseen.
Huomasin, että yllättävätkin värivalinnat sopivat hienosti yhteen esimerkiksi kuvassakin näkyvä merensininen, oranssi ja violetti. 

Perhoskorvakorut

 Taas yhdet korvakorut kokoelmiin.
Perhoshelmet löytyivät HelmiQ.n myymälästä Ylöjärveltä.

 

Ensimmäinen tunnustus!

Suurkiitos Katjalle, joka piristi päivääni näin ihanalla yllätyksellä!
SINULLE by Katja-blogiin oli ilmestynyt minun ensimmäinen tunnustukseni.
Kiitos, Kiitos!

Ja tässä vielä muutama historiallinen tunnustus kuvien kaveriksi

1. Alle kouluikäisenä rikoin äitini ompelukoneen räpeltämällä paininjalkaa ylös ja alas.
(kyllä vain, tupenrapinat tuli)

2. 6-vuotiaana virkkasin niin pitkän pätkän lankaa, että se ylsi kerrostalomme ympäri.

3. Joskus tuntuu, että olen parempi käyttämään ratkojaa kuin ompelukonetta.

4. Edelliseen liittyen: Opin asiat kantapäänkautta.

5.  Ensimmäiset villasukkani kudoin 10 vuotiaana ja käytän niitä vieläkin.
(päätelmä: 12 vuotta sitten koko ei tainut olla aivan oikea)

Ihanainen

Kun työstää lasihelmiä pitäisi olla erittäin huolellinen, etteivät helmet tipu lattialle ja mene rikki.
Minun tapauksessani yksittäisten helmien tiputtaminen ei ollut ongelma vaan menin ja tiputin juuri valmistuneen korun lattialle, joka hajosi tuhansiksi palasiksi. Ikäänkuin se olisi räjähtänyt lattialle. Onneksi minulla oli varastossa samaa helmilajia vielä jäljellä ja sain korjattua tuhoni. 

Onneksi, sillä rannekorusta tuli aivan ihana!

Trim, trim...

Kun talviloma koitti, lupasin itselleni että pidän taukoa käsitöistä viikon ajan ja jatkan sitten motivoituneena loman jälkeen.
No heti lauantai aamuna löysin itseni kiinnittämässä strasseja bikineihin ja sunnuntaina harjoittelin nappilistan tekemistä.Maanantaina, suuntasin vanhemmilleni trimmaamaan villakoiraa. Muutos oli niin huiman hauska, että oli pakko laittaa se myös teille näytille. 
Uskokaa pois, ensimmäisessä kuvassa on myös koira.