Sateenvarjosta sadetakiksi

Jälleen kerran toteutin vanhasta uutta projektin. Ja täytyy sanoa, että RAKASTAN NIITÄ! En tiedä olenko perinyt äidiltäni himohamstraajan geenin (nyt äitini luultavasti pudistelee päätään) sillä minulla on tapana säästää kaikennäköistä roinaa. Aina kun jokin esine menee rikki, en millään halua heittää sitä menemään ja ajattelen aina "ei kannata heittää menemään, tästä voi tehd vielä jotain" (jep, äidiltä tämän geeni on; kuulostan aivan häneltä). 

Tällä kertaa noin vuoden säilytyksessä ollut rikkinäinen sateenvarjo löysi uuden elämän, Robinin uutena talvitakkina.

Väri oli ehkä hieman tyttömäinen, mutta välillä on kiva tehdä vähän tyttömäisiä juttuja, eikä Robin varmasti pahastu. 

Ensin sadekangas piti irrottaa ruodostaan. Leikkasin saksilla kiinnikelangat katki ja siten kangas lähti tosi hyvin ja helposti irti. 

Sitten avasin kankaan lattialle ja jäljensin kaavat kankaalle. 

Ensimmäisenä tein kauluksen ja koska se näytti niin kamalan pieneltä päätin sovittaa sitä, ennen kuin ompelin enempää.  Ja niinhän siinä kävi, että kaulus oli kuin kaulatuki. Onneksi olin jättänyt sen verran saumanvaroja, että sain päästettyä lisätilaa kaulukselle. Tämän jälkeen Robin pysyi sekä lämpinänä, että pystyi hengittämään. 

Ja sitten pieni oppitunti tereen kiinnitykseen:

Itse käytin takissa valmista pinkkiäterettä ja heijastinterettä. Terettä siis saa ostettua valmiina, mutta sitä on helppo tehdä myös itse. Leikkaa vain noin 3 cm leveää kankaanpätkää täysvinoon. Tuo täysvinoon leikkaaminen on ehdottoman tärkeää tereen leikkaamisessa, koska lankasuoraan leikattuna kangas ei muotoillu tarpeeksi ommellessa. 

 Ensin tere apukiinnitetään kankaaan oikealle puolelle. Kankaan saumanvarat kannattaa suunnitella etukäteen niin, että ne ovat saman levyiset kuin tere, joten se on helppo ommella ja siitä tulee tasainen sekä suora. Yleensä opetetaan, että tere vain apukiinnitetään, mutta minä tykkään ommella heti oikeasta kohdasta kiinni, ennen kuin laitan tereen kankaiden väliin.

Kaarteissa terettä kannattaa hieman leikata auki, jotta se kaartuu kauniimmin ja siten se on helpompi ommella. Kun tere on apukiinnitetty asetetaan toinen kangas niin, että tere jää kankaiden väliin. Sitten vaan ommellaan tarkkaan samasta kohdasta missä apukiinnitys on tai hieman sisempäää. 

Ja siinä se, tere on valmis. Kannattaa vielä tarkistaa, ettei apukiinnitys näy oikealta puolelta. 

Sitten kun vuori ja päällinen ovat valmiita voidaan ne ommella kasaan nurjalta puolelta ja kääntää sitten. Itse jätin kääntöaukon turkin ja vuoren kohtaan, jonka ompelin kääntämisen jälkeen kiinni. 

Sitten se on valmis. 

Robin oli oikein mielenkiintoisen näköinen. Samalla kun mietin miten hurmaavan ihana Robin on, niin tuli väkisin mieleeni, että olikohan tuo pinkki tere hieman liikaa poika koiralle. Mutta minulla on jo kaksi siskonpoikaa, joten enköhän voisi hemmotella Robinia hieman tyttömäisemmin ;)

So Cute ♥

10 cm ja -10 °C

Talvi siis tuli yhdessä yössä, niinkuin moni joutui yllätyksekseen huomaamaan. Aamulla herätessä oli -10 °C ja sen mukana tuli myös 10 cm lunta. Meillä oli talvirenkaat vaihtamatta, kun tuo lumi satoi, ja voin sanoa, että oli huikean liukasta, kun suuntasimme vaihtamaan renkaita.

Nyt siis ollaan menty pakkasen puolelle, joten ei muuta kuin totuttelemaan.

Heräsin lauantai aamuna täynnä tarmoa ja kerroin heti Tomille, että lähdemme heti aamusta lenkille. Tomin rampa-polven rajoissa, menimme vain kävelemään läheiselle rannalle. Lenkkiä piristimme mukaan pakatulla aamupalalla ja kuumalla glögillä.

Robin tuntui aistivan pakkasen, koska ei millään olisi halunnut lähteä pihalle.

Ainakaan kokonsa puolesta koira ei pystynyt tappalemaan vastaan kun kaappasin sen kainaloon ja puin takin päälle. Itse asiassa en ole varmaan esitellyt tuota takkia lainkaan, joka on Robinilla päällä alla olevassa kuvassa. Takki on tehty viime talvena.

Tosin takki ei pidä tassuja lämpimänä, joten välillä piti tulla mamman syliin lämmittelemään.

Eväänä oli siis herkkuleivät ja glögiä. Tosin leipiä ei ollut kiva syödä pakkasessa kun sormet jäätyivät heti kun ne otti pois hanskoista.

Tuossa alla olevassa kuvassa minulla on päällä takki, jonka ostin Milanosta Berskasta. Ei ehkä mikään lämpöisin, mutta ajaa asian, jos muistaa kerrospukeutua oikein kunnolla. Takki oli aivan täydellisen värinen, enkä miettinyt monta hetkeä kun kaappasin sen kaupan hyllyltä. Ja karvakaulukset ja kaikki.

Ja ihana talvinen kuva loppuun.  Miten tämä vattu on vielä hengissä?

 

Venetsian muisto

Ostin Venetsian muistoksi kauniin hajuvesipullon. Mietin pitkään, että minkä muistoesineen haluan matkalta mukaan, mutta kun näin tuon pullon, ei tarvinnut harkita kahta kertaa. Pullossa on kaunis helmiäispinnoite, joka ei tietenkään kuvissa näy. Pullo oli siis ostaessa tyhjä, joten tarvitsin jotain täytettä. Tilasin aikaisemmin ystäväni Marien kautta FM Groupin hajuveden.

Tuoksu oli Dolce Gabbana Light Blue.

Lisätietoja FM Groupista löydät täältä.

Hajuveden siirto-operaatio oli sitten hieman helpommin sanottu kuin tehty. En saanut millään korkkia irti FM pullosta ja joudui turvatumaan pihteihin ja Tomin apuun.

 Sitten tuli taas esille hyvä esimerkki siitä, miten hajuvesipullot hämäävät kokonsa puolesta. Miettikää, että kun ostatte hajuveden joka on 30 ml niin se on alle puoli desiä. Kamalan pieni määrä. Heräsin vasta tähän todellisuuteen kun siirsin hajuveden pullosta toiseen. En tiedä kuinka paljon tuo minun uusi pulloni olisi nestettä vetänyt, mutta nyt se näyttää siltä että olisi jo loppumassa. Mutta sama määrä se on, vaikka onkin nyt toisessa pullossa.´

 

Mutta joka tapauksessa pääsen suihkuttelemaan lempi tuoksuani kauniista pullosta.

 

Tanjan niksinurkka

Kuinka monta kertaa teille on käynyt niin, että farkkujen vetoketju ei yksinkertaisesti vain pysy ylhäällä? Kokoajan pitää olla tarkistamassa, että onko tallinovi taas auki. Mutta onneksi tähän ongelmaan on ratkaisu.

Tämä niksi on ollut tiedossani jo jonkun aikaa, mutta se tuli taas esille kun yhdet farkkuni alkoivat tappelemaan vastaan.

(pahoittelen ylivalottuneista kuvista...)

Ratkaisu on siis ihan tavallinen metallilenkki, joita löytyy esim avaimenperistä. Lenkki kierretään vetoketjun vetimen läpi.

Kun lenkki on paikallaan se nostetaan napin taakse, jonne se menee piiloon kun kangas pujotetaan nappiin.

Siinä se. Eikä enään tarvitse pelätä, että vetoketju aukeaisi omia aikojaan.

Kutrit kiharalle

Siitä huolimatta, että pidän enemmän aamuvuoroista kuin iltavuoroista on ihana välillä nukkua pitkään myös viikolla. En tiedä teistä muista, mutta minä en ainakaan saa aamulla mitään aikaan ja silti tuntuu, että on aina kiire töihin. Eilen aamulla olin kuitenkin oikein reipas ja päätin alkaa kihartamaan tukkaani ja kokeilemaan kaumpausta. Olen siis tätä sarjaa, joka saattaa ilman mitään kummempia juhlia tai suunnitelmia harjoitella kampauksia ja meikkejä.

 

Tällä kertaa kiharsin hiukseni suoristusraudalla. Pohjalla on lämpösuoja ja kiharoihin suihkutin hieman lakkaa. Harjasin hiukset läpi kihartamisen jälkeen, jotta ne asettuisivat kauniimmin.

Hiukset voi pitää myös auki sellasinaan, mutta tällä kertaa minä päätin laittaa hiukset nutturalle.

 Kun hiukset on harjattu auki tein eteen sivujakauksen, jonka molemmin puolin tein ruotoletit taakse yhteen. Kiinnitin letin pienellä hainhampaalla.

 Kun letit on valmiit, kampauksen voi pitää sellaisenaan tai kiinnittää kaikki hiukset nutturalle. Tein hyvin yksinkertaisen nutturan, jotta kampaukseen ei tulisi liikaa kaikkea. Hiukset siis kiepautetaan "rullalle" jonka jälkeen ne ikäänkuin kääntyvät itsestään nurruralle.

Tässä vaiheessa moni saattaa ihmetellä, että miksi teen ensin hienot kiharat, jotka kuitenkaan eivät näy itse kampauksessa. Mutta kiharrettuja hiuksia on paljon kivempi käsitellä kun suoria. Ja ne taipuvat tahtooni helpommin ;)

Voilà

Koristeeksi laitoin ison kukkasen, mutta hienompiin tilaisuuksiin, kuten häihin, kampaukseen voisi laittaa paljon pieniä kukkia tai helmiä ruotoletin sivuille ja nutturaan.

 

- - -

Kovan kihartamisen ja laittamisen jälkeen päätin kuitenkin purkaa nutturan ja avata hiukset, koska olin kuitenkin menossa vain töihin. Säästetään hienomman kampaukset viikonlopulle.

 

Uusia herkkuja

Eilen oli taas tavaran saapumispäivä.

Olen siis (yli)innostunut tuosta ebaystä ja olen tilannut pitkin syksyä, jos minkäkinlaista tarviketta. Työkaverini tutustutti minut ebayn ihmeelliseen maailmaan ja samalla pelotteli, että sivusta saattaa aiheuttaa tietynlaista riippuvuutta. No nyt kyllä ymmärrän miksi. Esimerkiksi kun ostan helmikoruihin tarvikkeita niin hinnat ovat noin 10 kertaa halvempia. Joten uskon, että tulee helposti vain klikkailtua halpaa tavaraa ostoskoriin ja paljon. Ja parasta on se, että tuotteen tulevat suoraan kotiin, jos vaan mahtuvat postilaatikosta. 

 

 

Tällä kertaa tilasin geelikynsilakkoja, jotka ovat ehkä paras keksintö ikinä! Tuote on kuin tavallinen kynsilakka, mutta kovettuu ainoastaan UV-lampun alla. Eli pysyy paljon pidempään parempana, kuin tavallinen kynsilakka. Värivaihtoehtoja oli todella monia ja joistain väreistä oli myös kimalle versioita. Kynsilakkojen lisäksi tilasin aivan tavallisen pensselin akryylin levitystä varten, mutta paketissa tulikin tuollainen bling bling suti :D

Timantit ja kaikki, aika hauska!

 

 

Lisäksi posti toi minulle erilaisia kynsikoristeita, jotka näyttivät herkullisen hempeiltä pastellin sävyineen. Nyt löytyy varmasti jokaiselle jotakin.

 



Innostuin niin paljon DIY-iltamme aiheesta, että tilasin itselleni lisää erilaisia kukkaron kehyksiä. Tilausta tehdessäni huomasin, että kehykset olivat todella kuvioituja, mutta yllätyin miten yksityiskohtaisia ne todella olivat. Hyvin, hyvin kauniita! Olin erittäin positiivisesti yllättynyt. Ainoa huono puoli minkä huomasin oli, että kukkaroiden kiinnitysklipsit olivat todella tiukat. Luulen, että niitä pitää hieman vääntää kevyemmiksi.

Jälleen kerran en malta odottaa, että pääsen työstämään kukkaroita. Nämä, jotka tilasin ovat ommeltavia versioita, toisin kuin DIY-illan, jotka olivat puristettavia. Mutta enköhän selviä myös näistä.

Kivoja ja kauniita ovat!



Koulun opinnäytetyö

Voihan syysmasennus sentään.

Vettä vaan sataa ja aurinko pilkistää pilvien välistä vain muutaman kerran viikossa.  Aamulla on niin kamalan pimeää, että pitäisi olla taskulamppu, jotta näkisi mihin kävelee. Koirakin tuntuu ahdistuvan kotona, kun ei päästä joka päivä lenkille sateen takia. Tai ehkä olen vain ylisuojelevainen Robinin suhteen, kun koira sai pentuna keuhkoputkentulehduksen kylmän takia ja joutui syömään antipiotin. Mutta toisaalta, kyllähän ulkoilutan koiraa pakkassäälläkin, joten miksi en toppaisi koiraan kunnon lämpökerroksen ja lähtisi tuiskeekeen juoksemaan?

...nyt alkaa kuulostaan juttu niin mökkihöperöiseltä, että siirrytääs suoraan aiheesee ->





Koulun opinnäytetyö

Selailin kovalevyltäni kuvatiedostoja ja löysin kuvia opinnäytetyöstäni. Ja samassa tuli mieleen, että en ole lainkaan laittanut blogiini kuvia työstäni.

Tein lopputyöni MUKA VA -mallistolle (mallistoa myydään merkin suunnittelijoiden omassa liikkeessä Super Mukavassa, joka sijaitsee Tampereella Ojakadulla)
Opinäytetyöny oli siis MUKA VA -malliston klassikko Sisko-mekko, jota piti hieman työstää ja uudistaa.
Mekot tehdään kokonaan kierrätysmaterialeista ja minun kohdallani vanhasta lakanasta. Työ onnistui juuri niinkun pitikin ja olin tyytyväinen lopputulokseen. 










Alla ja sivussa on hieman kuvia työstä. Mallina toimii ystäväni Eerika ♥