Mattoja, mattoja, mattoja!

Virkkausinto iski taas ilmojen viilentyessä ja hetkessä asuntoni täyttyi matonkuteista ja pian myös valmiiksi virkatuista matoista. Kävin Triteksissä hakemassa 7 kg mustaa matonkudetta ja tarkoituksena on tehdä olohuoneeseen iso pyöreä matto. Sen valmistusta saa tosin vielä hetken odottaa.
Hyvänä puolena virkkauksessa on se, että samalla voi katsella vaikka elokuvia ja aika menee nopeasti ja hetkessä huomaa virkanneensa melkein koko maton valmiiksi. Huonona puolena on taas se, että seuraavana päivänä kyllä huomaa ahkeroineensa ja saa viettää ikimuistoisia niska ja rannekipu hetkiä... pitäisi varmaan kehittää tekniikkaa tai alkaa pitää taukojumppaa!

Matot ovat joka tapauksessa nyt valmiit ja silitetty ja valokuvattu!

Ihanan näköisiä! Melkein tekisi mieli vuorata koko asunnon lattia näillä... hmm.. miksi ei!

Teealle!

Kesä oli juhlien aikaa ja yksi sukujuhla suotiin myös meillekin.
Serkkuni tytär pääsi ripille ja neiti sai pienessä paketissa hempeän vaaleanpunaiset korvakorut sekä rannekorun.

Häälahja

Paras lahja toiselle on tarkkaan mietitty ja tietekin handmade!
Poikaystäväni sisko asteli alttarille viimekuussa ja päätimme antaa tuoreelle parille tyynyliinat häälahjaksi, jotka teimme ja maalasimme itse.
Minä siis ompelijan ja uskomattoman lahjakas poikaystäväni maalasi kangastusseilla Pariisin maiseman tyynyliinoihin.
Lahja oli ollut oikein osuva ja nuoripari kertoi ottaneensa tyynyliinat heti käyttöön.

"Kauniita unia rakkaani"

"Samoin myös sinulle, rakkaani"

Onnea vielä kerran Suskulle ja Atelle!

Sovitus

Selailin vanhoja valokuvia ja löysin kuvan, jossa sovitan Robinille talvitakin koeversioita. Robin oli niin raukan näköinen ja varsinkin tekee pahaa, kun en ikinä kyseisillä kaavoilla tehnyt edes mitään takkia.

Robinia varmasti harmittaa kun sai omistajakseen ompelijan. Takkisovituksia on varmasti luvassa myös tänäkin syksynä, koska pentu on täysikasvuinen. Luvassa siis sovituksia ainakin seuraaviin:  sadetakki, sadehaalari, tuulitakki, lämpötakki, lämpöhaalari ja ehkä tossut. 

Anteeksipyyntö Robinille jo etukäteen!

Alla siis näytillä Robin sovituksessa. 

Paluu arkeen

Muutama kuukausi on vierähtänyt viimeisestä päivityksestä. Italian reissu meni odotettua paremmin ja  näimme ja koimme mitä mielenkiintoisempia asioita.
Mutta nyt on aika palata arkeen, vaikka kesäloma alkoi juuri. Mutta kesähän tuo mukanaan uusia ja raikkaita ideoita!
Päivityksiä siis pian luvassa!

Kohti Italiaa!

Saumaton jää hetkeksi tauolle ja siirtyy Italiaan tutkimaan maan vaatetus ja ompelu kulttuuria.
Lähden opiskelukaverini Eerikan kanssa Italian Padovaan tutustumaan kaupungin omaan vaatetus- ja muotikouluun, sekä saamme mahdollisuuden työskennellä pienessä ateljessa paikallisessa yrityksessä.

Kirjoitamme kuulumisia Buonanotte-blogissa, joten käy ihmeessä katsomassa

.

Simpukka ja sydän

Viime vuoden Barcelonan reissulla keräsimme simpukankuoria rannalta. Niitä on kiva käyttää koruissa varsinkin kun ne on kerännyt itse ja niihin liittyy muistoja. Löysin tätä korua varten juuri oikean kokoisen simpukankuoren, johon mahtui sisälle pieni sininen sydän.

Vinkkejä tennispaitaan!

Minulle on tullut paljon kyselyitä tennispaidasta, jonka tein viime vuoden puolella. Kyselyiden innoittamana päätinkin tehdä pienen mallianalyysin tennispaidasta, koska kuva ei aina näytä kaikkia yksityiskohtia. 

• Paidassa ei ole saumallisia hihoja erikseen, vaan ne ovat valmiina etu- ja takakappaleella
• Hihansuussa on kiristysnauhat
• Lepakkomainen hiha leikataan hihansuusta lantiolle kaarevassa muodossa
• Lantiolla on resori
• Kaulus on noin 30 cm korkea suorakaide
• Kaulukseen on hyvä laittaa myös vuori, koska nurjapuoli näkyy kauluksen laskeutuessa alas
• Kangas on leikattu hieman vinoon langansuuntaan, jotta kankaan kuosi olisi myös vinossa. 

Laittakaa ihmeessä lisää viestiä, jos on vielä jotai kysyttävää!

Helmeilyä

Aina kun teen helmikoruja minulla on tapana levittää erilaisia helmiä alustalle ja suunnitella niiden värejä ja muotoja yhteen. Helmet ovat niin herkullisen näköisiä kaikissa eri väreissään, että niistä oli pakko ottaa muutama kuva.
Kuvassa näkyy myös kellotaulu, joka on odottanut valmistumistaan vaikka kuinka kauan, koska sopivaa koruideaa ei ole sille vielä tullut. 

Helmet säilyvät hyvässä järjestyksessä, kun jokaiselle on oma paikkansa. Helmiä tosin alkaa olla kertynyt jo niin paljon, että lisäsäilytystila olisi tarpeeseen. 

Ja ei muuta kuin helmeilemään!

Vaijerikoru

Ensimmäinen vaijerikoruni valmistui kolmen purkukerran jälkeen.
Kohdistaminen vaijerilla on äärettömän tärkeää, mutta vaikeaa ja kiinnityshelmet liikkuvat todella helposti pois omalta paikaltaan. Loppujen lopuksi koru kuitenkin valmistui ja siitä tuli ihan käyttökelpoinen. 

Mielessä on paljon uusia vaijeri ideoita, enkä malta odottaa, että pääsen toteuttamaan niitä.

 

Särölasit rivisssä

Tilasin kauan aikaa sitten HelmiQ.sta särölasihelmiä, mutta en vielä tähän mennessä ole saanut niitä sovitettua mihinkään. Nytpä päätin koota kaikkia värejä yhteen koruun, jotta kesäksi olisi jotain raikasta ranteeseen.
Huomasin, että yllättävätkin värivalinnat sopivat hienosti yhteen esimerkiksi kuvassakin näkyvä merensininen, oranssi ja violetti. 

Perhoskorvakorut

 Taas yhdet korvakorut kokoelmiin.
Perhoshelmet löytyivät HelmiQ.n myymälästä Ylöjärveltä.

 

Ensimmäinen tunnustus!

Suurkiitos Katjalle, joka piristi päivääni näin ihanalla yllätyksellä!
SINULLE by Katja-blogiin oli ilmestynyt minun ensimmäinen tunnustukseni.
Kiitos, Kiitos!

Ja tässä vielä muutama historiallinen tunnustus kuvien kaveriksi

1. Alle kouluikäisenä rikoin äitini ompelukoneen räpeltämällä paininjalkaa ylös ja alas.
(kyllä vain, tupenrapinat tuli)

2. 6-vuotiaana virkkasin niin pitkän pätkän lankaa, että se ylsi kerrostalomme ympäri.

3. Joskus tuntuu, että olen parempi käyttämään ratkojaa kuin ompelukonetta.

4. Edelliseen liittyen: Opin asiat kantapäänkautta.

5.  Ensimmäiset villasukkani kudoin 10 vuotiaana ja käytän niitä vieläkin.
(päätelmä: 12 vuotta sitten koko ei tainut olla aivan oikea)

Ihanainen

Kun työstää lasihelmiä pitäisi olla erittäin huolellinen, etteivät helmet tipu lattialle ja mene rikki.
Minun tapauksessani yksittäisten helmien tiputtaminen ei ollut ongelma vaan menin ja tiputin juuri valmistuneen korun lattialle, joka hajosi tuhansiksi palasiksi. Ikäänkuin se olisi räjähtänyt lattialle. Onneksi minulla oli varastossa samaa helmilajia vielä jäljellä ja sain korjattua tuhoni. 

Onneksi, sillä rannekorusta tuli aivan ihana!

Trim, trim...

Kun talviloma koitti, lupasin itselleni että pidän taukoa käsitöistä viikon ajan ja jatkan sitten motivoituneena loman jälkeen.
No heti lauantai aamuna löysin itseni kiinnittämässä strasseja bikineihin ja sunnuntaina harjoittelin nappilistan tekemistä.Maanantaina, suuntasin vanhemmilleni trimmaamaan villakoiraa. Muutos oli niin huiman hauska, että oli pakko laittaa se myös teille näytille. 
Uskokaa pois, ensimmäisessä kuvassa on myös koira.

Robin: Pikku Pimulle

Taas kerran olen aherrellut koirantakkien parissa. Pikku Robinin takki on vielä kesken, mutta ystäväni kääpiövillakoiran Pimun pirteä talvitakki on valmis. Loistavan värisen kankaan löysin Eurokankaan palakankaista, joka oli todellinen löytö. Lisäksi koristelin takkia heijastinkankaalla.
Pimu tuo varmasti piristystä talveen, kun lenkkeilee näin komean värisessä takissa. 

 Mallina kuvissa toimii pikku-Pimun sijaan isosisko Mimmi, koska Pimulle takki on vielä hieman iso.

Tilasin joku aika sitten netistä tuotemerkkejä ja tässä ne ovat ensimmäistä kertaa esillä.

Raita Pipo

Kaksi silmukkaa ja värin vaihto, kaksi silmukkaa ja värinvaihto, kaksi silmukkaa ja värinvaihto... 45 min myöhemmin ensimmäinen kerros valmis ja ainakin 50 kerrosta vielä edessä.. HUH, mikä urakka!

En ole tottunut aikaa vieviin projekteihin, koska en malta nähdä lopputulosta heti. Mutta tällä kertaa työ ei jäänyt kaapin pohjalle lojumaan (niin kuin ne kaikki 100 työtä, jotka odottavat valmistumista) vaan tein pipon reippaasti loppuun asti.
Kaverini Tommi kaipasi uutta pipoa uusien lasketteluvaatteidensa seuraksi ja kääntyi minun puoleeni. Otin tehtävän vastaan ja teimme täydellisen laskettelupipon. Pipossa kiertää mukana raidoituksen takia 2 lankaa (Novitan 7 Veljestä), mikä tekee siitä erittäin paksun ja lämpöisen.

Kuvien ottamisen jälkeen pipoon lisättiin vielä punaista raidoitusta, mikä teki siitä todella hienon näköisen. Ei  muuta kuin rinteitä valloittamaan Tommi!

Hyvää kuvaa ei meinattu millään saada, koska pikku Robin halusi tietenkin päästä mukaan kuvauksiin. Kun häiriötekijät poistettiin, saatiin lopulta hyvä kuva. 

Mallina toimii avopuolisoni Jani. Kiitos!

Mini Huopanen

Tein kamalalla kiirellä ystävälleni Rialle joululahjaksi huopatossuja. Huovutusvaiheessa tossut unohtuivat pesukoneeseen vähän liian pitkäksi aikaa ja sen seuraksena töppösiä ei saanut enään venytettyä oikeaan muotoonsa. Lahja jäi siis antamatta, mutta tossuista tuli kiva pieni sisutusyksityiskohta.

Minulta Sinulle by Katja

Blogi naapurini, rakas siskoni Katja kirjoittaa blogia: Sinulle by Katja.
Koulumme brodeerauskoneen avulla valmistin siskolleni joululahjaksi kaavakansionpäälliset.
Kansioon voi kerätä kaikkien blogissa olleiden vaatteiden kaavat, niin pysyy arkistot siististi järjestyksessä. Kansion takana lukee: "Kaikki tärkeät kaavani ovat tallessa täällä"
Hyvää joulua Sis!

Robin: Kaverille kanssa

Jälleen kerran näpertelimme ystäväni Rian kanssa ompeluita ja tällä kertaa saimme aikaan koiratakit. Otimme kaavat Hurtta-koiratakista ja kävimme ostoksilla Eurokankaassa. Tilasimme netistä jännittäviä pikku osia takkeihin nettikauppa Shelby.fi. Muun muassa saumateippiä, jota voi silittää sadetakin saumakohtiin, jotta kosteus ei pääse neulan tekemistä reistä läpi.
Ria teki takin koiralleen Viiville ja minä tein omalleni Donnalle ja siskon koiralle Ronjalle.

Takeissa loistaa hienosti heijastin kankaasta tehdyt nimet.

Takit taiteltiin pukinkonttiin ja nyt on mukava tallustella lenkillä, kun pysyy kuivana. (Tai no kuka pysyy kuivana ja kuka ei...)

Äidille!

Äitini rakastaa kaikkea lilaan ja kultaan meneviä sävyjä. Siksi keräsinkin parhaat helmet kasaan ja pojottelin niistä äidilleni kauniin korun.

Hyvää joulua äiti!

Robin: Ruttu ja Frank

Robin komeili syksyllä niin mallikkaasti takissaan, että ystäväni Salla päätti tilata myös omille koirilleen lämpimät sadeliivit. Ruttu ja Frank ovat rodultaan bostoninterriereitä. Vaikka pojat ovat hyvin energisiä, tarvitsevat hekin talvella hieman lämmikettä. Takit ovat tietenkin nimikkotakkeja, sillä molemmista löytyy oma nimi selästä, heijastinkankaasta taiteiltuna.  

 Ei muuta kuin tyylikkäänä talveen!

Hyvää Joulua 2010!

Saumaton toivottaa Hyvät Joulut ja Uudet Vuodet!
Noin vuosi on mennyt blogin ensimmäisestä kirjoituksesta ja tuleva vuosi tuo tullessaan ihania asioita.
Viimeisimpänä uutisena sain kuulla, että ensivuoden huhtikuussa pääsen haluamaani viiden viikon opiskelivaihtoon Italiaan, Padovaan. Tutustumme paikalliseen ompelijakouluun ja työelämään. Matkasta tulee varmasti antoisa ja en malta odottaa, että saan päivittää matkakuulumiset Saumattomaan. Mutta sitä odotellessa voi alkaa opiskelemaan italiaa ja suunnitella vaikka italiattaren asun.

Hyvää Joulua tai siis Buone Feste Natalizie!

Kolme yötä joulujuhlaan on!

Kiire, Kiire, Kiire!
Lahjaprojektit viivästyvät ja kaikki työt kasaantuvat, mutta silti on aloitettava miljoona uutta projektia.
Kolme päivää ennen koulunjoulujuhlaa halusin välttämättä aloittaa juhlamekon valmistuksen. Kiireesti hain kankaat Eurokankaasta ja Sinellistä koristenauhan. Ja vielä kipaisin HelmiQ.ssa hakemassa muutamat makeanvedenhelmet.
Etsin korsettimaisen yläosan kaavaa lehdistä, mutta opettaja päätti, että kaavoitetaan yläosa itse. Siinä sain vieressä ihailla kun ammattilainen piirsi, leikkasi, mittasi, piirsi lisää, teki kaaria, muotoili, leikkasi, piirsi ja lopulta kaava oli valmis. Ja pikku hiljaa ompelujen jälkeen työ oli valmis.
Lopputulos oli tavoiteltu ja puku istui hyvin.

Materiaaleina mekossa on käytetty yläosassa 100% silkkiä ja alaosa on tekokuitusatiinia.

  

Ja tietenkin mekkoon piti tehdä asuun sopiva kaulakoru.

Särökorut

 Särölasihelmet ovat ehdottomasti yksiä lempihelmistäni.

"Särölasihelmien (crackle beads) kauniisti kimalteleva sisus saadaan aikaan jäähdyttämällä kuuma lasimassa nopeasti. Tämän jälkeen massa kuumennetaan ja muotoillaan uudelleen haluttuun muotoon." (HelmiQ)

Helmiä saa monissa eri väreissä, mutta itse käytän paljon kirkkaita helmiä. Ne sopivat koruun kuin koruun ja ne antavat arvokasta tunnelmaa.
Alla olevassa korussa on käytetty Tsekkiläisiä särölasihelmiä ja strassirondellia.
Ja sopii niin arkeen kuin juhlaan!

Pieni luu

Korujen tekoon ei aina tarvitse sommittelua ja suunnittelua vaan voi  pujottaa nauhaan vaikka vain yhden helmen. Näin minä tein ja tuloksena syntyi yksi lempikoruistani: nahkanauhaan pujotettu luuhelmi. Helmikaupoista saa ostettu lukkoja, jotka puristetaan nahkanauhan päähän, jonka avulla pääsee eroon suurista lankarusettisolmuista. Näin saa pieniä siroja koruja, jopa paksummistakin nauhoista. Nahkanauhoja myydään monissa eri väreissä ja ne pysyvät hyvinä pitkään. Myös luuhelmiä saa monen eri kokoisina ja muotoisina.

Vaikka mihin!

Tein noin kuukausi sitten pannunaluset, jotka ovat myös näytillä blogissani. Innoistuin alusten tekemisestä niin paljon, että leikkasin lisää matonkuteita ja tein muutaman alusen lisää. Nyt alusia on enemmän kuin kattiloita ja pannuja, joten oli keksittävä niille uusia käyttötarkoituksia.