Robin: uusi villapaita

Taas on se painajaismainen vuodenaika Robinille, kun ulkona ei pärjää ilman takkia. Aina kun lähdetään lenkille, koira katsoo pöydän alta onko emännän kädessä pelkkä remmi vai jotain muita epämääräisiä varusteita. Voi raukkaa.

Tänä vuonna tein Robinille tyylikkään harmaa-valkoisen pooloneuleen. Tuntuu, että joka vuosi koiralle tulee vähän lisää ympärysmittaa ja edelliset jäävät pieneksi. Mutta eipä se haittaa (neulomisen osalta) aina on kiva tehdä uusia hienoja asusteita. Kesällä sitten lenkkeillään talven tulleet kilot pois. 

Robin Photoshoot

Loppuviikko on mennyt sohvan pohjalla kuumeen kourissa ja jo muutamassa päivässä alkaa tulla niin mökkihöperö olo. Telkusta on katsottu leffat ja sarjat läpi ja wii-pelitkin on käyny melko tutuksi. Olin laittanut joskus talletukseen Victoria´s Secretin Swim Specialin ja voin kertoa, että tuli aikamoinen kuvauskuume sitä ohjelmaa katsoessa. No näin talvella ja varsinkin kipeenä, ei kauheesti kuvattavaa ole, mutta onneksi pikku chihuni Robin on aina käytettävissä.

Robin on niin niin suloinen, että voisin kuvailla häntä vaikka joka päivä! Robin ei ole ehkä samaa mieltä, mutta mamilla on aina keinonsa, varsinkin kun on herkut pelissä ;) 

 

 

Tässä viimeisessä kuvassa Robin esittelee komeaa selkäharjaansa, jonka se nostaa aina pystyyn, kun tulee tiukka tilanne. Onneksi tällä kertaa se oli vain teevesi, joka kiehui keittiössä, eikä murtovaras, niin kun pikku-R sen ehkä ymmärsi. Mutta onhan se kiva kun kotona joku suojelee ja tulee turvallinen tunne ;)

JA HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!
Muistaa suukotella ja halailla läheisiä!

Robin 5v

Pikku Robin täyttää tänään 5 vuotta :)

 Synttäripäivää vietetään sankarin omilla ehdoilla, eli pitkään nukkuen, lenkkeillen, leikkien ja herkkuja syöden.

Moni varmasti tietää, että koiran iän pystyy laskemaan ihmisiässä, mutta kun tutkin asiaa hieman tein mielenkiintoisen havainnon.

Netin mukaan koiran ikä ihmisikään verrattuna kerrotaan seitsemällä, mutta tämä mittari on vähän niin ja näin, koska eri koirarodut elävät selvästi eri pituisen elämän.

 Esim. minun pikku Robin täytti viisi vuotta, joka ihmisiässä on 35 vuotta, kun taas Wikipedian mukaan pisimpään elänyt koira australiankarjakoira Bluey eli 29 vuotta ja 5 kuukautta, joka taas vastaa ihmisiässä 207 vuotta. Wou! Pisimpään elänyt ihminen oli taas ranskalainen Jeanne Calment 122 v 164 vrk. Mielenkiintoista.

Mutta ikä on vain numero, eikö vaan? Pääasia, että nauttii elämästä, oli sitten vuosia siunattu, mikä määrä tahansa :)

Sadepäivän askarteluja

Nyt tämä tyttö keksi aivan loistavan idean sadepäivän iloksi. Kun oltiin tyttöjen kanssa Karnaluksissa näin nappihyllyillä, aivan ihanat kultaiset napit. Pyörittelin niitä hetken aikaa käsissäni ja mietin, että nämä olis niin hienot korviksina. Samassa tajusin, että helmikaupoissahan myydään korvakorupohjia, joihin saa liimattua ite haluamansa korun. Olen nähnyt  korviksia, jotka on tehty ihan perusnapeista, mutta nappejahan on miljoonia erilaisia. Eikä ne maksa paljon mitään. Miettikääpä, kun etsitte jotain tiettyjä nappikorviksia korukaupasta, niin hinta voi helposti olla noin 5-15e. Valikoimaa on paljon, mutta ajatelkaapas nappikauppojen valikoimia. WOW! Karnaluksissa oli satoja ellei jopa tuhansia erilaisia nappeja, jotka ei todellakaan ole hinnalla pilattuja. Esim mun kultaset napit makso 0,45€/kpl.

Ja nappien muuttaminen nappikorviksiksi on niin helppo homma, että jokainen osaa sen tehdä.

 Tarvikkeina tarvitset 2kpl nappeja, 2kpl nappikorvispohjia, sivuleikkurit ja kuumaliimaa.
Sivuleikkurit sitä varten, jos napin takapuolella on lenkki, joka pitää saada leikattua irti.

Työvaiheet:

1. Ota tarvikkeet kädenulottuville, ja jos napeissasi on takalenkit, leikkaa ne pois.

2. Lämmitä kuumaliimapyssy. Kuumaliimapyssy kannattaa lämmittää kunnolla, jotta liima tarttuisi mahdollisimman hyvin liimattavaan pintaa.

3.  Kokeile nappia/korua korvanlehdelle ja katso missä kohtaa haluat korua pitää. Isompien nappien kiinnitys kannattaa sijoittaa napin yläreunaan, jotta se olisi järkevän näköinen kun käytät niitä. 

4. Ota nappikorvipohja ja pursota siihen kuumaliimaa. Aseta nappi/koru pöydälle nurjapuoli ylöspäin ja paina tasaisesti korvakorupohja siihen kiinni. Jos napissasi on kuvioita, katso, että kuviot menevät oikein päin.

Korvikset valmistuivat muutamassa minuutissa ja niistä tuli tosi kivat! Loistava lahjaidea!

Kun korvikset oli väsätty jäi minulle ja Robinille aikaa kääriytyä vilttiin ja katsoa hieman uutta suosikki sarjaani Pukumiehiä (Suits). Ja käytiin me myös nopeasti lenkilläkin.
Robin ei sateesta välittänyt, vaan lenkkeili tyylikkäästi keltaisessa sadeasussa.

Villapaita koiralle

Emännöin tyttöjen DIY-ompeluiltaa ja tällä kertaa oli aiheena "tee jotain itsellesi"-ilta. Väkersin noin tunnin verran lasipurkkiin lisättävää nuppineulatyynyä, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Luovuin projektista ja päätin tehdä pitkään suunnittelun alla olleen villapaidan Robinille. 

Talvilenkeillä Robinilla on yllään yleensä lämmin takki, mutta leudoimmille ilmoille kivaa ja sopivaa asua ei ollut.

Koko selän pituinen villapaita on aina jotenkin vaikea tehdä, koska paita alkaa helposti lepattamaan viittamaisesti pepun päällä. Mutta nyt sain kuin onnen kaupalla paidan pysymään vartalon muodossa. Olen joskus kokeillut Robinilla sellasta lenkkiä, joka kieputetaan hännän tyveen, jotta takki pysyy paikkallaan, mutta silloin pysyy myös koira visusti paikallaan, joten ei hyvä!

Tämä malli on itse suunniteltu, eikä siihen ole erillistä ohjetta.

Mökkilauantai

 Suuntasimme eilen ystäväni Jessin kanssa mökille. Säätiedotus oli jo pitkään luvannut lauantaille pilvetöntä taivasta, joten päätimme viettää vapaapäivämme auringosta nauttien. Mukaan pakkasinme vain pientä naposteltavaa ja juotavaa sekä tietenkin bikinit.

Robin lähti tietenkin mukaan mökkeilemään ja pääsi aina välillä virkistäytymään järveen. Uiminen ei oikeastaan kuulu Robinin lempiharrastuksiin, mutta viileä turkki uinnin jälkeen tekee hyvää.

Mökkireissun jälkeen kävimme kotona hieman ehostautumassa ja lähdimme terassille loppupäivästä nauttimaan. Ilma oli ollut niin täydellinen koko päivän, että oikein harmittaa, että Suomen kesässä ei ole enempää tällaisia päiviä.

Kun minä ja Jessi lähdimme kohti kaupunkia, jäi Robin lepäämään kotiin, rankan mökkireissun jälkeen. 

Kesäturkki

Taas kerran oli aika käydä parturoimassa pikku puudeliani. Vanhempani ovat lähdössä pian Lapin reissulle, joten koiralle piti ehdottomasti saada hieman "helleystävällisempi" -turkki Pidämme koiralla aina melko pitkää turkkia, mutta tällä kertaa karva oli kasvanut turhan pitkäksi. Koira oli jäätävän näköinen pesun, harjauksen ja föönauksen jälkeen, ihan kuin lammas, joka odottaa kerittäväksi pääsyä.

Trimmausurakka kestää kahdesta kolmeen tuntiin, mutta Donna jaksaa aina seistä kärsivällisesti paikallaan. Karvaa lähti tälläkin kertaa muovipussillinen ja voitte vaan kuvitella sitä riemua, mikä koirasta näkyi, kun pääsi eroon kuumasta painavasti turkistaan.

 Nyt kelpaa matkustaa ja esitellä kesäturkkia ♥

Robin 3v ♥

Tänään on pikku Robinin syntymäpäivä. Pikku hauvani täyttää hurjat kolme vuotta.

En ole aiemmin kertonut Robinista paljoakaan, muuta kuin, kuinka suloinen ja hurmaava hän on. 

Olen pitänyt aina sekä isoista, että pienistä roduista, mutta itselleni halusin ehdottomasti pienen koiran.
Kun asuin kotona vanhempieni luona, meille ostettiin kääpiövillakoira Donna. Kun muutin pois kotoa, äitini teki hyvin selväksi, että koira jäisi asumaan heidän luokseen. Vaikka kuinka olisin halunnut Donnan mukaani, koiran oli parempi jäädä omaan kotiinsa.

Noin vuoden päästä päätin ottaa silloisen poikaystäväni kanssa koiran. Mietimme pitkään rotuja, mutta lopulta päädyimme chihuahuaan. Otin yhteyttä Helmiäisen kenneliin, josta kävimme hakemassa Robinin muutaman viikon päästä.
Pennut olivat uskomattoman pieniä, vain 700g painoisia (nykyään Robin painaa 2300g). Olimme alunperin menneet katsomaan Robinin veljeä, mutta kun pääsimme paikalle, ihastuimme välittömästi Robiniin. Pentu oli oli tosi leikkisä, mutta ei tullut heti aidalle meitä tervehtimään. Halusin pennun, joka viihtyisi, sekä ihmisten että muiden koirien kanssa, mutta ei olisi "eroahdistus" -riippuvainen omistajastaan.

 

 

Ensimmäiset päivät Robinin kanssa oli aika jännittävät. Pentu oli niin pieni, että se saattoi valita nukkumispaikakseen pienimmän kolon ja koska pentu ei totellut vielä nimeään, sitä oli lähes mahdoton löytää.

 

 

Ystävälläni Jennillä oli kääpiövillakoira, joka kävi silloin tällöin leikkimässä Robinin kanssa. Ensimmäisten leikkien aikana huomasimme rodulle ominaisen suuren egon. Vaikka koira oli leikkikaveriaan melkein kolme kertaa pienempi, se ei hidastanut leikkiä lainkaan.

 

 

 

Nyt kolmevuotiaana Robin on edelleen tosi energinen ja leikkisä, mutta osaa ottaa myös rennosti ja nauttia elämästä. Koira näyttää minun silmääni selvästi vanhemmalta ja jykevämmältä, kuin esim. vuosi sitten, mutta edelleen lenkillä minut pysäytetään useasti ja kysytään, että onko Robin vielä pentu :)

 

Huomenna Robin pääsee viikoksi hoitoon vanhempieni luokse, kun me lähdemme Tomin kanssa Barceloonaan lomalle.

 

Robin = auringonpalvoja

Aurinko on paistanut tällä viikolla useaan otteeseen ja voin sanoa, että sitä ollaan kyllä odotettu! Kaamosaika on tänä vuonna tuntunut tuskaisen pitkältä, mutta vihdoin alkaa tuntua siltä, että kevät alkaisi koputella ovelle.

Minä en ole ainut meidän perheestä, joka rakastaa auringonpaistetta yli kaiken, vaan myös Robin on vannoutunut auringonpalvoja.

 

No... Kuvat puhukoot puolestaan :D

 

 

Aww, So sweet!!!

Sunnuntaipäivä on kulunut pääosin siivouksen merkeissä ja kämppä alkaa pikkuhiljaa näyttää ihan asuttavalta *huoh*. Tosin päivällä urakka keskeytyi, kun ystäväni Eeva soitti minut lenkille ja pääsin vähän haukkamaan raikasta ilmaa (ja näkötornin munkkeja). Robin oli mukana ulkoilemassa ja välillä minuun iski valtava säälinpuuska, kun koira hädintuskin pääsi eteenpäin hangessa. Lunta oli tullut päivällä ainakin 10-15 cm eikä sitä juurikaan oltu aurattu mistään pois. Onneksi Pyynikillä oli hiihtoladut, jotka toimii Robinin kokoiselle koiralle kuin jalkakäytävänä. 

Rankasta lenkistä uupuneena pikkuinen nukahti kesken leikin pallonsa viereen. 

♥

Robinin kauhunhetkiä

Tein tämän päivityksen osaksi vain sen takia, koska haluan näyttää teille, miten hassu tapa Robinilla on, kun leikkaan sen kynsiä. Koira antaa leikata kyntensä melko helposti, mutta pientä vastaantaistelua on aina huomattavissa. Ensinnäkin Robin luimuilee pöydän alla kun se näkee, että otan leikkurit esille. Sitten kun otan koiran selälleen syliini se kietoutuu tassuillaan minuun kiinni kuin pieni apina tai kuristuskäärme. Enkä käsitä miten niin pienellä koiralla voi olla sellaiset puristusvoimat. Aina kun irrotan käteni koiran otteesta se tarraa uudestaan kiinni.

Pientä voimankäyttöä siis vaatii tämänkin operaatio. Onneksi suurinosa kynsistä on valkoisia, joten leikkaus onnistuu aina erittäin hyvin.

Punaiset joulukynnet

 Ystävälläni Sallalla on aina ollut tosi pikkuiset kynnet, eikä ammattinsa takia voikkaan kasvattaa niistä pitkiä. Lyhyisiin kynsiin on haastavaa tehdä mitään koristeluja, koska koristelu pinta-alaa on niin vähän. Tein Sallalle jouluksi punaiset geelikynnet, johon laitoin kultaisia timangeja. Kynsistä tuli oikein kivat ja näyttävät, vaikka ovatkin kovin pienet.

 

Robin oli mukana kuvaushetkessä ja voi luoja, voiko kukaan olla noin suloinen!!!



Koirakahvila Vainu

Jo pitkään suunnitteilla ollut herkutteluhetki koirien kanssa toteutui vihdoin. Nimittäin Koirakahvila Vainu tarjoaa tavallisen kuppilan sijaan myös karvakuonoille keksit ja rinkelit. Suuntasin kahvilaan ystäväni Jennin ja villakoira Pimun kanssa. Ja tietenkin Robin oli mukanani.

 

Kahvila oli erittäin viihtyisä ja kivasti sisustettu. Tarjottavat oli esillä nätisti ja houkuttelevasti. Herkkujen lisäksi myynnissä oli myös koirien tarvikkeita kuten takkeja, remmejä, valjaita, ruokakippoja, ruoka-alustoja ja vaikka mitä.

 

 

Ylläolevassa kuvassa on tarjolla koiran herkut, vaikka ei olisi kyllä heti uskonut :D

 

 

Robinille tuli hyvin selväksi alusta asti, että tällä kertaa suoraan pöydästä saa ruokaa. Ostimme herkkusuille koirasuklaasta tehdyn leivoksen, jossa oli jotain kreemiä välissä. Itselleni otin vohvelin valinjakastikkeella ja mansikkahillolla.

 

 

Kahvilassa oli siis myynnissä vaikka mitä nelijalkaisiin liittyvää. Näyteikkunalla oli esillä koirien pipoja, enkä voinut vastustaa kiusausta ja kokeilla sitä Robinille. Nuttu istui melko hyvin, mutta se sai silti jäädä koristamaan näyteikkunaa. Pipon sijaan ostin Robinille tossut, jotka olivat todella hyvä löytö. Viime talven 20 sekunnin lenkkien sijaan, saatan päästä jopa korttelin ympäri, ennenkuin koira jääty liikkumiskyvyttömäksi.

 

 

 

Vainu oli erittäin kiva kokemus ja aijon ehdottomasti mennä uudelleen!

Kiitos Jennille ja Pimulle mukavasta kahvihetkestä.