It' s payday! vol II

Nyt on sitten vaaleampi tukka.  

Kävin siis parturissa viime maanantaina, jotta saisin täysin uuden tukan Milanoon vietäväksi. Aluksi hieman jännitti, että miltä näytän vaaleassa tukassa, mutta lopputulos oli aivan mahtava. Kampaajani Suvi suoristi tukkani niin sileäksi ja hienoksi, että näytin aivan kuin olisin näyttelijä Kauniista ja Rohkeista. (Siis, ei sillä, että olisin tavoittelin kyseistä lookkia, vaan, että erittäin hyvältä hiukset näyttivät) Hyvä Suvi!
Mutta nyt siis sain hienot uudet hiukset, joita pääsen ulkoiluttamaan Milanon kaduille. Lähdemme siis siskoni, serkkuni ja ystävieni kanssa ensi sunnuntaina shoppailureissulle Milanoon (en muista olenko maininnut siitä aikaisemmin). Tarkoituksenamme on kiertää Milanoa, sekä vierailla myös Venetsiassa. Vaikka olen käynyt noissa paikoissa vuosi sitten, niin olen enemmän kuin innoissani, että pääsen uudestaan!

 

 

Kuvat väärentävät hieman väriä (niin kuin aina), mutta siis hiukset eivät ole ihan noin kellertävät, mutta muuten aika saman väriset. Hiusten väri on ihanan vihahdeikas, josta tykkään erityisen paljon. Kuvailin eilen eri kampaustapoja, joissa eri värit tulee todella hienosti esiin. Varsinkin kun hiukset ovat kiinni niin tummaan ja vaaleaan hiukseen tulee hieno kontrasti.

 

 

 

 

Ja voi että mikä ihana yllätys minua odotti kun pääsin kotiin. "Kauppalista"-liitutaulun alareunaan oli piirretty Robinista ihana kuva :D Tästä voi päätellä Tomin rakkauden pikku Robinia kohtaan!

 



Punaiset puuhelmet ja vähän muutakin

 Kävimme Fuerteventuralla lomalla jokunen aika sitten ja hotellimme vieressä järjestettiin markkinat kerran viikossa. Tietenkin kävimme ihailemassa torin tarjontaa, jota kyllä riitti. Huomioni kiinnittyi mieheen, joka huusi kojullaan "Only one euro, all jewelry only one euro". Tottakai lähdin haahuilemaan kyseiselle kojulle, jossa minua odotti oikea paratiisi. Korut eivät olleet kummempia, mutta helmet, joista korut oli tehty olivat oikein kivoja! Esimerkiksi Suomessa isot puuhelmet maksavat noin 0,25€/yksi helmi (huh huh). Kojun koruvalikoimassa oli paljon erivärisiä puuhelmiä, jotka olivat noin 70 cm pitkässä nauhassa. Ostin kolmet helmet: punaiset, mustat ja sekaväriset.

Purin helmet kun pääsin kotiin ja tein niistä itselleni sopivat lyhyemmät helmet.

Kietaisin punaiset puuhelmet kaulaani viikonloppuna, kun lähdimme kaupungille.

Ne antavat ihanan säväyksen asuun!

 

 

Toinen materiaalilöytö oli Gina Tricotin helmihansikas, joka maksoi myöskin vain euron. Purin korun ja otin helmet uusiokäyttöön. Vinkkinä siis annankin, että vaikka koru olisi kuinka kummastuttavankammottava, siitä voi luoda vaikka mitä uutta ja hienoa.

 

Palkkapäivän esivalmistelu päivitys

Niin palkkapäivä kuin Milanon reissukin lähestyy ja olen valmistautunut matkaan varaamalla itselleni kaunistautumisajan. Luottokampaajani Suvi aikoo loihtia minulle kauniin vaalen tukan tummalla juurella.

Nämä kuvat siis EIVÄT ole kuvia uudesta tukastani vaan päätin heittää jäähyväiset vanhalle kampaukselle ja tehdä siitä pienen postauksen. Nykyisen tukan olen värjännyt lähes kokonaan itse, mutta nyt kun sain töistä vakipaikan, niin voin ehkä käyttää muutaman euron myös kampaajalle.

Ja varsinkin kun meillä on aina superhauskaa Suvin kanssa ja

 hän on hyvin taitava parturi/kampaaja.

 

Eipä sitten muuta kun "Hyvästi vanhat hiukset!"

 

Marie & me

Viime sunnuntaina kävimme kuvaamassa Tohlopin rannassa, ystäväni/työkaverini Marien kanssa. Marie oli saanut vasta uuden Olympus PEN Mini E-PM1 ja minä ostin itselleni Panasonic Lumix DMC-LX5 digikameran. Menimme siis reenaamaan uusia kameroitamme. Minulla tosin meni hermot alkumetreillä omaan uuteen kameraani,  joten otin järkkärin käyttöön. Alla olevat kuvat ovat siis Marien ottamia Olympus kameralla.

Oli kiva kuvata kerrankin jonkun kanssa, joka jaksoi ottaa kuvia ja oli kiinnostunut kuvaamisesta. Aika meni kuin siivillä, vaikka Marie oli arvioinut, että tuskin jaksamme yli tuntia enempää kuvata. Loppujen lopuksi saimme 6 tuntia kulumaan silmänräpäyksessä.

Postauksen alla on linkki Marien blogiin, josta löydätte minun ottamia kuvia Mariesta :)

 

 

 

 

 

Kuvausten välillä kävimme hakametsässä koirapuistoilemassa. Marie toi oman koiransa Bellon mukaansa ja niin koirilla kuin meilläkin oli erittäin hauskaa. Tosin, väritykseltään valkoinen Bello oli löytänyt puistosta kivan kuralammikon ja oli tietenkin päättänyt kylvettää itseään siinä. Sen jälkeen meillä  oli vielä hauskempaa... :D
Puistossa oli myös säälittävän ja samalla niin suloisen pieni vauva chihu, joka sai aikaan melkoisen pentukuumeen!!! Olisin voinut viedä pennun vaikka salaa kotiin ;)

 

 

Kiitos Marielle superkivasta päivästä. Otetaan uusiksi kuukauden päästä, niin pääsen esittelemään Milanon shoppailuja!

 

 

Tässä vielä lemppari otokseni Mariesta! Niin iloinen ja onnellinen!

Lisää hienoja kuvia löytyy Marien omasta blogista -> Pasión por la Vida.

Ruudut uuteen ruotuun!

Yksi lempi projekteistani on vihdoin valmis ja kuvattu! Ostin jo keväällä kirpputorilta tämän vihreän/harmaan (sisällä ollessa vihreä ja ulosmentäessä harmaa) miesten ruutupaidan, josta aijoin tehdä itselleni laukun. Paita oli todella hyvässä kunnossa (tuskin koskaan käytetty) ja maksoi vain euron, joten löytö oli erittäin onnistunut.  Paita oli XXL kokoa, joten materiaalia oli juuri tarvittava määrä. Leikkasin paidan saumoista auki, jotta sain kaiken kankaan käyttöön.

 

Ja tällainen laukku siitä sitten valmistui! Ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen.

 

 

Ompelin paidan nappilistan kiinni, josta sain kivan yksityiskohdan etuosaan. Rintataskun siirsin laukun keskelle, joka toimii edelleen taskuna siinä, missä isännän rinnuksissakin. Leikkasin nahkasta pieniä koristekohtia, jotka antavat hyvää näköä ja toimivat tehostevärinä tylsälle harmaalle.  

 

 

Laukun reunoissa, nahkan kohdalla on pujotettu tukiluu ympyrän muotoon (sama jota käytetään erimerkiksi korseteissa), joka antaa ryhdin laukulle ja pitää muodon pyöreänä. Sivuissa on napinläpitaskut, joihin voi laittaa vaikka avaimet talteen.  

 

 

Tähän työhön sain inspiraation, kun lehteä lueskellessani silmiini osui tämä ihanuus. Tämän laukun voisi kuvitella hyvin mukaan vaikka Lapin laskettelureissulle. 

Ja sopii niin miehelle kuin naisellekin.

 

Happy Feet

En ole millään halunnut myöntää itselleni, että kesä on ohi. Viime viikolla mietin vielä, että koskahan ne järvivedet on tarpeeksi lämpimät, että pääsen kastamaan talviturkin. Totuus syksyn ja melkein talven saapumisesta iski aika kylmästi päin näköä, kun yhtenä päivänä alkoi sataa rakeita keskellä kaunista päivää. Onko tosiaan jo niinkin kylmä?

Kylmän pelottelusta huolimatta en ole piilottanut varpaita kokonaan villasukan uumeniin.

Geelasin varpaankynteni jo yli kuukausi sitten, eikä ne ole menneet miksikään. Jostain syystä kynteni eivät edes ole kasvaneet juuri ollenkaan, mutta sepä käy minulle paremmin kuin hyvin.

 

Minulla kävi mielessä idea, että strassaisin varpaankynteni kokonaan Milanon reissulle. Se voisi olla aika hurja ja loistava päätös kesävarpaille. Tosin strassit pysyvät varmasti pidempäänkin syksyyn kiinni, mutta voipahan kynsiä ihailla vaikka saunotellessa.

Ehkä toteutan tämän idean ;)

 

Kaksi kuukautta ja kuusi päivää

When you move into a new place, it takes a while until it feels like home. And for a lot of us, apparently a place doesn’t feel like home until we’ve walked around NAKED.

In a new survey, the average person says it takes about two months and six days at a new place before it feels like home. And one of the biggest signs that yes, you’re at home is…walking around naked.

The other four signs:

- Putting out a welcome mat.

- Falling asleep on the couch.

- Having a housewarming party.

- And putting up photos of your friends and family.

 

(The Bert Show)

 

Siskoni mies kertoi minulle, että oli lukenut jostain, että oli tehty kysely/testi, jonka mukaan ihmisellä menee keskimäärin 2 kuukautta ja 6 päivää siihen, että asettuu kodiksi uuteen asuntoon. Minulla on mennyt jo 2kk ja 12 päivää ja voin kertoa, että olen asettunut kyllä taloksi, mutta talo ei tunnu oikein asettuvan kodikkaaksi. Kämppä on vaan niin hurjan iso, että sitä on kamalan vaikea täyttää. Hyllyjä, peilejä ja koukkuja on seinät jo täynnä, mutta silti puuttuu vaikka mitä. Meille tuli Tomin kanssa kriisi kun tuo 2 kk ja 6 pvä tuli täyteen ja vielä oli asunnossa muuttolaatikoita. Joten olemme olleet nyt todella ahkeria ja yrittäneet saada asuntoa kuntoon NOPEASTI!

Eilen kiikutin töistä ison styroksi levyn, johon saan pingottaa kankaan. Kangas ei ole vielä löytynyt, joten päivitän tauluprojektin myöhemmin.

 

 

Työnurkkaukseen saimme aikaan tällaisen hienouden. Edellisessä asunnossa ei ollut tarpeeksi tilaa ja kaikki kuvisjutut oli aina hukassa. Nyt ne löytyy siistissä järjestyksessä pienistä valkoisista Ikean kupeista.

 

 

Alla olevan sisustustarran tilasin netistä Wilhelmiinan kammarista, josta tilasin myös ison liitutaulun. Toimistus oli nopea ja tuotteeet todella laadukkaita.  Käkikello on Kodin ykkösestä ja on ihan yksi lemppari sisustusjutuisani.  Pannukakun ohjetta en ole vielä kokeillut, mutta se tulee varmasti olemaan kovassa käytössä. (jos se vain osoittautuu menestykseksi)

 

 

Asu vapaa, mutta peruukki pakollinen!

Siskoni ja hänen miehensä olivat järjestäneet aivan mahtavat juhlat ystävilleen. Hiusten laittoon ei tällä kertaa tarvinnut käyttää aikaa, sillä ideana juhlissa, että kaikki saapuisivat paikalle peruukeissa. Tosin minulla meni ainakin tunti peruukkini kanssa tapellessa. Ostin ensin violetit pitkät hiukset, mutta mieleni muuttuikin (yllätys) ja halusin lyhyen vaalean. Päädyinkin Marilyn tukkaan, jota ehostin kukilla ja huivilla. Olin suht nutipään näköinen kun laitoin tuon hiussukan päähäni :D Oli outoa katsoa peilistä omaa kuvaa kun takaisin ei katsonutkaan tummatukkainen tyttö.

Löysin peruukin lisäksi ihanaa sinistä ripsiväriä, jotta sain kasvoille keijumaisen meikin.

 

 

Hurjempi puoliskoni valitsi peruukiksi tuollaisen ninjan/intiaanin, joka sopi miehen päähän kuin nyrkki silmään! Olimme aika näyttävä pari ;)

 

 

Peruukkien lisäksi iltaa oli maustettu kunnon drinkkibaarilla ja vieraat pääsivätkin testaamaan drinkkimestarin taitojaan. Isäntäpari oli valinnut 10 drinkkiä, joiden ohjeet oli laitettu ylös.

Ihana idea! Lempparini sex on the beach -drinkki oli myös listalla, ja ai että se oli herkkua varsinkin itse tekemänä!

 

 

 

Ilta oli huippukiva, varsinkin kun kaikki vieraat olivat panostaneet illan ideaa ja saapuivat paikalle peruukeissa. Drinkkibaari oli oikea menestys ja aamulla kun katsoin niin juomia oli jäänyt sen verran jäljelle, että saamme juoda drinkkejä seuraavissakin juhlissa. Wink wink Katja ja Juha ;)

 

Kun palasimme kotiin, huomasimme, että Sirkus Finlandia oli asettunut taloksi lähi kentälle. Ja mikä ihaninta kävelimme juuri ohi, kun ihanaa valtavaa Peppi Pitkätossu hevosta oltiin pesemässä.

Se oli niin kaunis!